FIMBUL is a multi-arts studio space for creative professionals in Turku. Est. 2009
Fimbul Taiteilijatalo ry
Fimbul Taiteilijatalo ry on vuonna 2000 perustettu taiteilijavetoinen työhuoneyhteisö, jonka toiminnan tarkoitus on edistää ja tukea turkulaisten ammattitaiteilijoiden työskentelyä ja työoloja ylläpitämällä työhuoneyhteisöä ja vuokraamalla kohtuuhintaisia työtiloja taiteilijoille ja luovien alojen ammattilaisille. Vuokraustoiminnan lisäksi yhdistys järjestää Fimbul Taiteilijatalolla tapahtumia ja työpajoja ja tuo esille taiteilijoidensa teoksia Turussa ja lähialueilla järjestettävissä ryhmänäyttelyissä.
Vuodesta 2009 lähtien työhuoneyhteisö on toiminut Turun kaupungilta vuokratussa entisessä Pääskyvuoren kasarmissa, Taiteilijatalo Fimbulissa.
Fimbul Taiteilijatalo ry:n hallitus 2023:
Jenny Mild, puheenjohtaja
Anne Järvi, varapuheenjohtaja ja hallituksen sihteeri
Jaana Saarikoski, yhdistyksen sihteeri ja talovastaava
Mervi Patala
Maria West
Johanna Sinkkonen, varajäsen ja rahastonhoitaja
Fimbulilaiset
Taiteilijatalo Fimbulissa työskentelee yli 30 ammattitaiteilijaa, jotka edustavat eri taiteen ja kulttuurin aloja. Fimbulilaisten joukossa on muun muassa kuvataiteilijoita, animaattoreita sekä keraamikkoja. Fimbulin taiteilijat toimivat aktiivisesti kulttuurin ja nykytaiteen kentillä niin paikallisesti, Suomen laajuisesti kuin kansainvälisestikin.
Vapautuvista huoneista tiedotetaan Fimbulin sosiaalisen median kanavissa.
Fimbul Konstvägen
Ympäristötaiteen tapahtuma Pääskyvuorella 1.-31.8.2023
Fimbul Konstvägen on ympäristötaiteen ja paikkasidonnaisen taiteen tapahtuma keskellä Pääskyvuoren vanhaa kasarmialuetta. Fimbul Konstvägen levittäytyy reilun kilometrin pituiselle reitille, jota ympäröi ainutlaatuinen luolasto, metsämaisema ja Pääskyvuoren tunnetuin maamerkki linkkitorni, joka näkyy kauas Turun alueelle.
Fimbul Konstvägen on auki koko elokuun kellon ympäri. Yleisöllä on mahdollisuus perehtyä ainutlaatuiseen kasarmialueeseen samalla tutustuen ympäristön ehdoilla tehtyyn nykytaiteeseen. Jokainen teos käsittelee omalla tavallaan luonnon monimuotoisuutta, ympäröivää ympäristöä ja tämänhetkistä ilmastokriisiä.
Vuonna 2023 Fimbul Konstvägenillä nähdään 8 kuratoitua teosta Fimbul Taiteilijatalo ry:n ja Jöötti ry:n jäseniltä, lisäksi yksi yhteisötaideteos yhteistyössä Turun Tyttöjen Talo Varissuolla kanssa.
Fimbul Konstvägen -tapahtuman toteuttaa Fimbul Taiteilijatalo ry ja tapahtuman tuottaa ja kuratoi turkulainen kuvataiteilija-tuottaja Johanna Sinkkonen. Fimbul Konstvägen -tapahtuman mahdollistaa TAIKE ja Turun kaupunki.
SAAPUMINEN
Luolastopolku sijaitsee Turun Pääskyvuorella ja tie on tunnettu aikaisemmin nimillä Talvitie ja Pääskyvuorenrinne. Fimbul Konstvägen levittäytyy koko Luolastopolun varrelle ja Luolastopolun päädyssä olevan leikkipaikan viereiselle metsäpolulle. Fimbul Konstvägen teosten numerointi alkaa Pääskyvuorenrinteen, Linkkitorninkadun ja Luolastopolun risteysalueelta mäkeä ylöspäin ja päättyy Luolastopolun päähän Fimbul Taiteilijatalon pihamaastoon. Kauppatorilta pääsee bussilla numerot 12, 32 ja 42 lähelle Luolastopolun alkuun ja bussilla 2A ja 2B lähelle Luolastopolun päätyyn. Löydät tarkemman kartan YHTEYSTIEDOT osioista.
TAITEILIJAT JA TEOKSET 2023
Anne Järvi (s. 1988) on Turussa työskentelevä monialainen kuvataiteilija. Hän käsittelee teoksissaan ihmisen ympärilleen luomaa maailmaa ja pohtii, miksi toimimme ja elämme niin kuin teemme. Järven teokset osoittavat ja kysyvät, ja pyrkivät itseään toistamalla kyseenalaistamaan totutut rakenteet ja toimintamallit. Järvi on työskennellyt Fimbulilla vuodesta 2017.
Täysin metsässä
Ehkä olemme täysin metsässä. Siellähän suomalaisen kuuluukin olla. Hengittämässä puhdasta ilmaa, kuuntelemassa lintujen laulua. Kokemassa jotakin aitoa; painaa pää pehmeään sammaleeseen samalla kun kuuntelee sukupolvien yli kantautuvaa satua kansan erityisestä luontosuhteesta. Vai ovatko ympärillä kasvavat puurivit ehkä hieman liian suoria? Maa liian paljas? Myrskyn kaatamat rungot viety pois lahoamasta? Teollinen voittokulku kääritty siistiin, vetovoimaa lisäävään tarinaan.
Teos on moniosainen ja levittäytyy koko polun varrelle.
Johanna Sinkkonen (s.1983) on monialainen kuvataiteilija-tuottaja, joka yhdistää työskentelyssään menetelmiä yhteisö-, paikkasidonnaisesta ja mediataiteesta. Sinkkonen on saanut lukuisia palkintoja julkisen taiteen alalla ja hänen teoksiaan on ollut useilla festivaaleilla ja näyttelyillä sekä Suomessa että ulkomailla. 2021 Sinkkonen oli mukana Huoneiden kirja -suurproduktiossa, jolle myönnettiin esittävien taiteiden valtionpalkinto. Hän on Muu ry:n ja Turun Taiteilijaseuran jäsen. Sinkkonen on työskennellyt Fimbulilla vuodesta 2018.
Flower it up! vol2
Flower it up! vol2 -installaatio kommentoi ihmisten toimimattomuutta tuhoutuvan luonnon puolesta sekä viherpesua maailmassa, jossa katastrofit ovat synnyttäneet taloihin kivettyneitä merirokon kaltaisia kukkia. Kaikki kaunis ei ole kaunista.
Työskentelyä on tukenut Turun kaupunki.
Samu Raatikainen (s.1971) opiskeli kuvataiteilijaksi Vapaassa Taidekoulussa 1991–1994. Hän suoritti M.A.-tutkinnon Chelsea College of Art & Design taidekoulussa, Lontoossa 1997. Raatikainen valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2003 ja sai Suomen Taideyhdistyksen William Thuring –palkinnon 2009. Hänen teoksiaan on mm. Turun kaupungin, Heinon Taidesäätiön sekä Tampereen ja Porin taidemuseoiden kokoelmissa. Taiteilijan työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus. Raatikainen on työskennellyt Fimbulilla vuodesta 2017.
Nomadi
Nomadi on tulevaisuuden vaeltaja, selviytyjä, jäljellä olevien luonnonresurssien perässä kulkeva nykyihmisen jälkeläinen jossain planeettamme ylikuumentuneessa kolkassa. Hengittämiseen tarvitaan suodattimet ja fyysinen itsenäinen liikkuminen on vähäistä. Evoluution seurauksena keho on muuttanut muotoaan, pään koko on kasvanut varastoidakseen vettä ja viilentääkseen aivoja. Aidatuilla alueilla voidaan puolustautua kilpailijoilta ja luolastot tarjoavat viileitä lepopaikkoja.
Työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.
4.Sonja Elenius
Sonja Elenius (s.1985) on turkulainen Turun Taideakatemian kuvanveistolinjalta 2013 valmistunut kuvataiteilija. Eleniuksen työskentely on monialaista jonka yhdistävänä tekijänä ovat intuitiivisesti valikoituneet kierrätetyt tai hylätyt materiaalit sekä luonnosta kerätyt aihiot. Eleniuksen töitä on ollut esillä erilaisissa tapahtumissa sekä yksityis- ja yhteisnäyttelyissä Suomessa. Elenius on toiminut myös taide- ja kädentaito-ohjaajana mm. Turun museokeskuksella. Elenius on työskennellyt Fimbulilla vuodesta 2013.
Gaze
Gaze, Luonnon Katse. Kuka on katsoja, kuka katseen kohde? Millaista dynamiikkaa tai voimasuhteita katseisiin liittyy? Viimein, muista muuttujista luovuttuamme, katseemme sijoittuu lopuksi kategoriaan ”Humane Gaze”.
Ihminen katsoo luontoa rajatuista lähtökohdistaan. Usein ajatuksiinsa tiukasti takertuneena ja kiireisenä olentona kuvittelee kenties olevansa jollain lailla irrallaan ympäristöstään ja luonnosta tai ehkei vain ehdi rekisteröimään koko asiaa elämän tuoksinnassa. Yhteyden löytäminen ja tunnistaminen voi olla vaikeaa jopa sitä kohti aktiivisesti ojentautuessa, kaihotessa kuuluvuutta ja tasapainoa.
Yhä edelleen liian usein luontoa katsotaan pelkästään ihmisen hyötymisnäkökulmasta; resursseina kestämättömälle kulutukselle ja tilana monenmoiselle muulle haavoittavalle sorkkimiselle. Jospa luovuttaisimme hetkeksi katsojan roolin ja myöntäisimme paikkamme luonnon katseen alla; millaisena luonto meidät näkee tai toivoisi näkevänsä?
Luonto katsoo meitä ja luonnon katseesta voimme peilata myös itseemme sekä yksilöinä, että osana ihmiskuntaa ja ympäröivää todellisuutta.
TT Kollektiivi (est.2023) on viiden teinitytön ja yhden ohjaajan perustama taideryhmä, joka tutkii maailmaa ja sen moninaisia ilmiöitä erityisesti nuorten näkökulmasta. Kollektiivin keskiössä on monipuoliset taidemenetelmät, yhteisöllisyys ja mahdollisuus asioiden syväluotaavaan pohdintaan turvallisessa tilassa. Ryhmä on kokoontunut vuoden 2023 alusta viikottain pohtimaan päivän polttavien aiheiden lisäksi ilmastonmuutosta sekä ihmisen vaikutusta ympäristöön. Projektin tarkoituksena on antaa nuorille mahdollisuus vapaasti ideoida, suunnitella ja toteuttaa omannäköisensä ympäristötaideteos.
Kollektiivin jäsenet ovat: Jasmin Setola, Aleksandra Chernysh, Stefania Sandu, Ronja Morton sekä Khau Dieu Ai. Ohjaajana kollektiivissa toimii muotoilija Minna Eloranta, joka on tehnyt suuria veistoksia mm. lumesta, jäästä, hiekasta ja heinästä. Lisäksi Eloranta toimii Turun Tyttöjen talon Varissuon toimipisteen liikkuvan työn ohjaajana, jonka tavoitteena on mm. tukea 10-16-vuotiaiden tyttöjen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja identiteetin kehitystä sekä kaverisuhteiden muodostumista.
K bye humans
K bye humans on posthumaaniin aikaan sijoittuva yhteisötaiteellinen installaatio, jossa ihmiskunta on kadonnut maan päältä vitkasteltuaan ilmastotoimien kanssa kriittisen rajan yli ja mutanttitorakat ovat valloittaneet planeetan. Teoksessa tavallinen torakkaperhe on kokoontunut lauantai-illan ratoksi TV-vastaanottimen ääreen katsomaan Avara Luonto-dokumenttia, jossa perehdytään muinaisen Homo Sapiens-lajin syntyyn ja elinoloihin.
Työskentelyä on tukenut Turun Tyttöjen talo ja Nuorten Akatemia.
Trivial Zero (est.2010) on turkulainen kuvataiteilijapari Sami Pikkarainen ja Jenny Mild. Trivial Zeron teoksissa yhdistyy usein taide ja tiede. Teokset elävät todellisten ja epätodellisten maailmojen rajapinnoissa ja kommunikaatioissa, yhdistäen usein video/ääni-, veistos- ja performanssitaidetta. Lähes kaikki teokset ovat interaktiivisia. Kuvataiteilijapari haluaa antaa katsojalle mahdollisuuden osallistavaan kokemukseen, jolloin katsojasta voi halutessaan tulla kokija. Trivial Zero on ollut esillä erilaisilla festivaaleilla, museoissa sekä gallerioissa Suomen lisäksi Euroopassa, Amerikassa ja Japanissa. Trivial Zero on aktiivisesti mukana kansainvälisessä taiteilijakollektiivissa, Videokaffessa. Trivial Zero on työskennellyt Fimbulilla vuodesta 2020.
Oraakkeli
Elämme antroposeenin aikaa. Aikaa, jolloin kuudes joukkosukupuutto on jatkuvassa kasvun tilassa. Ihmisen toiminta muuttaa kaikkialla maailmassa meidän omaa ympäristöämme. Ilmastonmuutos ajaa kasvavassa määrin ihmisiä liikkeelle kodeista. Toisaalla ennen viljelykelpoinen maa kuivuu ja muuttuu aavikoksi, toisaalla meren pinnan nousu uhkaa raunioittaa kokonaisia kaupunkeja.
Kaiken tämän keskellä, meiltä usein jää omaa tulevaisuutta pohtiessamme huomiotta kaikki muut kanssaeliömme. Miten meidän ihmisten toimista muuttuva ja raunioituva maailma heitä kohtelee?
Entisen ilmatorjuntatykin lavetin päälle rakennettu Oraakkeli on katse menneisyyteen ja tulevaan. Se muistuttaa menneen maailman raunioista. Jostakin ihmismäisestä. Jäljestä, jonka meidän tekomme ovat jättäneet. Sen katse tulevaan näyttää meille ajan, jossa luonto valtaa meidän jälkemme.
Teos toimii myös turvapaikkana hyönteisille. Siinä on erikokoisia pieniä onkaloita, jotka tarjoavat suojaa hyönteisille. Oraakkeli toimii myös kasveille orgaanisena kasvualustana ja ajan kanssa se maastoutuu ympäristöönsä ja toimii monimuotoisena veistoksena ja suojana.
Työskentelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto. Teosta on tukenut Hide-a-lite.
Kristian Jalava (s.1980) on turkulainen kuvataiteilija, joka työskentelee valokuvan, kirjataiteen ja installaation keinoin. Hän lähestyy valokuvausta kokeellisten prosessien kautta, kamera-apparaattia purkavalla asenteella. Valokuvan materiaalisuus ja aikasidonnaiset teemat kuten kestollisuus, hitaus ja jokapäiväisyys toistuvat Jalavan työssä. Jalava on ollut mukana erilaisissa yhteisö- ja julkisen taiteen projekteissa, pyrkien kehittämään ikiaikaiselle luonnonvaloilmiölle camera obscuralle uudenlaisia sosiaalisia, teknisiä ja tilallisia käyttötapoja. Jalava on työskennellyt Fimbulilla vuodesta 2011.
Negative landscape
Käänteinen maailma -valokuvaprojektissa Kristian Jalava hyödyntää yhteiskunnan staattisia rakenteita osana kuvan tekemisen prosessia. Jalava pimentää erilaisia rakennuksia neulanreikäkameroiksi ja valottaa niiden sisällä suurikokoisia negatiivikuvia suoraan mustavalkopaperille. Teossarjassa Jalava tarkastelee muuttuvan maailman ilmiöitä rakennusten näkökulmasta – hidasta aikaa ylläpitävien rakenteiden suojasta.
Negative landscape on taiteilijan omassa työhuoneessa valotettu valokuvateos ripustettuna työhuoneesta avautuvaan maisemaan. Paikkasidonnaiseen teoskokonaisuuteen kuuluu entisen armeijarakennuksen ikkunaan asetettu neulanreikä, joka osoittaa kuvaamisessa käytetyn huoneen ja teoksen tarkan kuvauspisteen.
8.Jaana Saarikoski & Mervi Patala
Jaana Saarikoski ja Mervi Patala ovat valmistuneet kuvataiteilijoiksi Turun Taideakatemian maalauslinjalta 2013. Saarikoski ja Patala ovat jakaneet työhuoneen Fimbulilla vuodesta 2012.
Saarikosken (s.1987) teokset ovat viime vuosina käsitelleet Tuorlan observatorion kulttuuriperintöä, yhdistäen sekä tiedettä että taidetta. Hänen kolmiulotteiset teoksensa koostuvat uusiokäyttöön otetuista materiaaleista ja esineistä. Saarikoski toimii museo suunnittelijana Yrjö Väisälä -museossa sekä tuntiopettajana Turun yliopiston museologian oppiaineessa. Hän on Turun Taiteilijaseuran jäsen.
Patala (s.1982) on viime vuosina maalannut vanhojen koulukasvioiden kasveja kunnianosoituksena lajintuntemukselle ja huomiona sen tilalle. Hän maalaa pääasiassa vesiväreillä kankaalle ja paperille. Patala toimii myös kuvataideopettajana Turun seudulla ja on valmistunut taideterapeuttisten menetelmien ohjaajaksi vuonna 2020 sekä biologian ja maantieteen opettajaksi vuonna 2008 (FM, Oulun yliopisto). Hän on Taidemaalariliiton, Turun Taiteilijaseuran ja Seinäjoen Taiteilijaseuran jäsen.
Metsänpeitto
Metsänpeitto -teos kutsuu tulemaan lähelle ja osaksi luontoa sekä herättää pohtimaan ja kokemaan millainen on suhteemme luontoon. Samalla teos lisää ötököiden ravintokasveja alueella ja toimii hauskana esimerkkinä siitä, miten ihminen voi myös elvyttää luonnon monimuotoisuutta. Metsänpeitto on suomalaisessa kansanperinteessä laajalle levinnyt uskomus, joka tarkoittaa ihmisen tai eläimen joutumista yliluonnollisella tavalla eksyksiin, niin ettei tämä löydä takaisin tavallisin keinoin. Metsänpeittoon joutunut ei välttämättä pysty liikkumaan tai puhumaan ja tuttu metsä saattaa tuntua vieraalta ja erilaiselta. Muut ihmiset eivät näe häntä vaan kiven tai kannon. Metsänpeitosta pystyy vapautumaan kääntämällä vaatteensa nurin tai kulkemalla takaperin. Metsänpeittoon joutuneen pystyy löytämään esimerkiksi katselemalla puun juuriston läpi. Eksynyt saattaa kuitenkin olla muuttunut kokemuksen jälkeen ja kaivata palavasti takaisin metsään.
Silja Selonen (s.1965) on valmistunut veistäjäksi Turun Taideakatemiasta 2009 ja suorittaa parhaillaan taiteen maisteri-opintoja Aalto Yliopistossa. Häntä kiinnostaa aineen geometria, energian ristiaallokko ja elämän ihmeellinen epäjärjestys. Ekologisuus ohjaa Selosen materiaali-valintoja niin maalauksissa kuin ympäristötaiteessa. Yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa häneltä on maalauksia, kiviveistokset, sekä bio- ja valotaideteokset. Arttu Selonen on esittänyt hänen geenimusiikkiinsa perustuvan urkuteoksen Lahden Urkuviikoilla. Hänen taidetta ja tiedettä yhdistäviä ajatuksiaan on julkaistu kansainvälisissä verkkolehdissä Naturevolve ja ArtSci Magazine. Jäsenyyksiä: Taiteilijamatrikkeli, Suomen Taiteilijaseura, Turun Taiteilijaseura, Muu ry, Suomen biotaiteen seura, Suomen valotaiteen seura FLASH ja Jöötti Ry:n jäsen hän on ollut vuodesta 2010.
Häät ja Hautajaiset
Puut on puettu juhlakauluksiin – mustiin ja valkoisiin – juhlistaen elämäniloa ja myös sen vääjäämätöntä väistymistä. Selonen kommentoin teoksella puiden roolia auringon valon varastoijina ja elämän ankkureina, jotka toisiinsa sienirihmastoin kytkeytyvät. Toisaalta myös hiilivarastoina ja uusiutuvana luonnonvarana, jotka ihmiskunnalle hyviänsä lainaavat.
Yhteystiedot
Fimbul Taiteilijatalo ry
Luolastopolku 31 rakennus 2
20610 Turku
fimbul.taiteilijatalo@gmail.com